Kuulin että olit siellä
sinut oli nähty
kiinnostuin
enkä saanut itseäni pidäteltyä
lähdin matkalle
sinua ärsytin
pökin
ja härnäsin
ja kun suutuit
niin mä henkeni edestä pakenin
ja pakenin
poljin vimmatusti
laittaen kaikkeni peliin
kaikkeni pakenemiseen
sydän hakkaa
ja olen kuin kuoleman reunalla
mutta samalla
samalla pääsen sinusta vapauteen
karkuun ?
jonnekin jossa sinä et ole läsnä päivittäin
jonnekin jossa olen vapaa
ja pääsen levollisena nukkumaan
ja voin myös herätä intoa täynnä
tunnen
että näin tämän on mentävä
*ps. eihän pakeneminen oikeasti ole hyvä, kestävä ratkaisu.
Ilmeisesti niin olen kuitenkin tehnyt
Kuuntele runo Soundcloudissa:
https://soundcloud.com/jukka-pekka-rokka/46-kuulin-etta-olit-siella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti