Sä oot sen arvoinen
rakastamisen arvoinen
löysinkö sen
vai toivoinko vain
vai löysinkö
oliko se vain toivoa
toivoa löytämisestä
voiko yhteyttä itseensä feikata
voiko läsnäoloa feikata
valehdella itselleen
että on yhteydessä
ja se onkin valetta
pinnallista
itsensä pettämistä
mitä jos olinkin yhteydessä
johonkin muuhun
toisaalta
tunsin että se oli se
joka ei muutu
peruskallio
ei tarvitse hyväksyntää
eikä pelkää mitään
ei tarvitse, pelkää, jännitä, ole vajaa
se joka on tuli
ja meri
se joka on kallio ja ilma
henkäys, paiste ja sade
ja pysyy aina
iankaikkisesti
se minussa on
olen varma siitä
vai haluanko vain?
https://soundcloud.com/jukka-pekka-rokka/39-sa-oot-sen-arvoinen
Lataa runo mp3-tiedostona:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti