Tämä ei ole runo, vaan oivallus,
niin suurelta tuntuva että haluan sen jakaa
Minulla on satukirja
se on valmiiksi kirjoitettu
siinä on tulevaisuus jo valmiina
merenrantatalo, purjevene,
kaksi pientä pellavapäätä
ja sinä
sinun nimi siitä vielä puuttuu,
mutta muu on jo valmiina
sovitko palettiin?
vaaleat pitkät hiukset,
kaunis hymy,
iloisuus joka vallan loistaa
olet ymmärtäväinen
ja huomioon ottava
älykäs ja rehellinen
anteeksi antava ja luotettava
hyväksyt itsesi ja myös muut
olet antanut anteeksi itsellesi
pidät itsestäsi huolta
olet tietyllä tavalla vapaa
et käytä minua, roiku minussa,
tarvitse minua,
mutta haluat olla kanssani,
joka päivä
osaat silti päästää minut matkoilleni,
tarpeen vaatiessa
pidät samoista asioista
ja opimme yhdessä uusia
saamme jakaa yhdessä elämän
et ole laiska,
siitä en pidä
kaikki muukin huono käytös
on pois suljettu jo noilla aiemmilla,
mutta et silti ole tekopirteä,
vaan aito,
aidosti onnellinen
mahdoton satu
mutta se ei poistu
se on ja säilyy
sovitan sitä jokaiseen vastaantulijaan
ja sivuja tulee jatkuvasti lisää
jos se ei sovi, niin haaveissani se silti sopii
ummistan silmäni
kieltäydyn näkemästä
se aiheuttaa minussa huonoa käytöstä,
valheellisuutta,
etäisyyttä, tuskaa
tuska tarvitsee lievitystä
syön, juon, poltan, pelaan
ihan mitä muuta tahansa paitsi se
että kohtaisin totuuden
totuuden joka tuhoaa
kaiken valheen paljastuessaan
HEI!
eihän se tuhoakaan minua
eikä mitään mikä on totta
kipu syntyy aivan jostain muusta
voisinko sittenkin luopua tuosta satukirjasta ?
(ps. ja alkaa elämään)
#ASMR
Kuuntele runo Soundcloudissa:
Lataa runo mp3-tiedostona:
