24.4.2016

55 Olen kaukana itsestäni




Olen kaukana itsestäni
taas
etäällä

en pidä siitä
en hyväksy sitä

haluan olla yksin
erämaassa, metsässä, merellä
jotta ei tarvitsisi kohdata ketään
selitellä
eikä esittää

saisin olla tällainen
etäällä
vetäytynyt
hiljaa
yksin
ja alakuloinen

vain olla siinä
ja sellainen
vaikka ikuisesti
ilman että maanantai taas koittaa

tunnen
että aurinko lämmittää pian kasvojani
enkä enää
ole niin etäällä
että pian 
olen todella lähellä



Kuuntele runo Soundcloudissa:
https://soundcloud.com/jukka-pekka-rokka/55-olen-kaukana-itsestani

Lataa runo mp3-tiedostona:
https://drive.google.com/open?id=0B2Wc2hOTbpzDU0Y0eTRSMF94ZE0



12.4.2016

54 Palasiksi



Sitä laittaa kaiken palasiksi
ympäriltään uusiksi
ensin tuhoten
sitten synnyttäen
uudestaan
eri paikassa
eri ajassa
mutta
erilaisena vain haaveissa

samaa se on
aina samaa
samat tahrat
samat puutteet
sama minä

en ulkoisella muutoksella
mitään ole saavuttanut
paljon tuhoa vain
paljon kipua
ja surua
paljon tyhjää toivoa

minä olen yhä sama
keskeneräinen
rikkinäinen
ja niin pieni

näin sen jo aiemmin
mutta vasta nyt
sen uskon
ja sen edessä nöyrryn

Kuuntele runo Soundcloudissa:
https://soundcloud.com/jukka-pekka-rokka/54-palasiksi

Lataa runo mp3-tiedostona:
https://drive.google.com/open?id=0B2Wc2hOTbpzDSTFFWFdkMXRzNk0





3.4.2016

53 Istun kynttilän valossa



Istun kynttilän valossa
lähellä itseäni
itken
itken voimakkaammin kuin koskaan
itken enkä tiedä miksi
en tunne surua
en ole rikki
en tidä,
mutta annan sen tulla

tuntuu kuin olisi ikävä
mutta samalla 
kuin tapaisi uudelleen
ei, ei se ole joku muu
se olen minä itse

olen ollut kauan poissa
ja nyt olen kotona

yhtä aikaa ilo ja haikeus
olen ollut niin kaukana
niin rikki 
ja eksynyt
mutta nyt olen kotona

halaan
enkä tahdo päästää irti
enää koskaan,
pästää irti

olet niin rakas
olet niin arvokas
olet niin pieni ja heikko
nyt olet turvassa luonani
vihdoinkin saan olla luonasi,
vihdoinkin


Kuuntele runo Soundcloudissa: 

Lataa runo mp3-tiedostona


Kiitos!
Nyt runovarasto on tyhjä
on siis aika lähteä,
elää
ja rakastua!



52 Olin varma



Olin varma että selviäisin tästä
annan aikaa
ja sitten ymmärrän

mikä pettymys!
aivan mahdotonta!

kipu ei anna tilaa ajatuksille
ajatukset eivät anna kivuille
tunteet eivät pääset vapaaksi
olen kuin pätsissä
mutten pala
olen taas vankina
omassa kehossani
omissa synneissäni
omassa epätäydellisyydessäni

mitä nyt?
en voi kuin olla
huudan!
en voi kuin olla
voisimpa huutaa
karjua tämän kaiken ulos!



Kuuntele runo Soundcloudissa: 

Lataa runo mp3-tiedostona