Rokan runot: 62 Ensin et näe

10.5.2016

ensin sä et näe että olet lukossa

kun sen näet, se sattuu vähän

kun näet kuinka pahoin lukossa olet,

sattuu enemmän

kun tajuat ettet pääse pois,

kipu lisääntyy entisestään

kun tajuat ettet pääse takaisin entiseen,

niin sitten vasta sattuukin

se on jo sietätämätöntä

mutta siedät sen kuitenkin

olet yhä tässä, olet yhä olemassa

kun olet kuin ihmeen kaupalla selvinnyt

niin se alkaa taas alusta, uudestaan

kun et tiennyt että olit lukossa,

kaikki näytti olevan hyvin,

olo oli turvallinen,

mutta selittämätön tyytymättömyys leijui ympärillä

osa minusta haluaisi jäädä siihen turvaan, sokeana

mutta syvällä sisimmässäni tiedän

että se ei enää ole mahdollista

se ei enää ole vaihtoehto

haluan niin paljon enemmän

ja tie kulkee kivun kautta

Rokan runot