Kun kerran oppii kävelemään
osaa yhä kävellä vaikka kaatuukin
kun kerran oppii ajamaan pyörää
ei taito katoa vaikka kerran kaatuisikin
miksi sitten pelkään
niin paljon epäonnistumista,
virhettä
ja väärin suorittamista ?
aivan kuin henkinen polku romahtaisi
ja palaisin aivan alkuun jos epäonnistun
aivan kuin ei olisi yhtään tilaa epäonnistua
aivan kun en luottaisi
luottaisi siihen
mikä kannattelee minua
miten voisinkaan
en tunne häntä
en ole koskaan tavannut
voinko luottaa ensitapaamisesta ?
voinko luottaa elämään ja ylempään voimaan
että kaikki menee juuri niinkuin
on tarkoituskin ?
voinko luottaa ?
uskallanko ?
Kuuntele runo Soundcloudissa:
https://soundcloud.com/jukka-pekka-rokka/47-kun-kerran-oppii
Lataa runo mp3-tiedostona:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti