Yksin en pysty
kanssasi jaoin jotain suuremmoista
jotain kaunista
ennenkokematonta ja universumin laajuista
yksin en pysty
yksin en osaa
ilman sinun valoasi
olen vain musta kivi
joka vajoaa aina synkkyyteen
sinä nostit minut pinnalle
sinä avasit sisimpäni
poistit kuoreni
ja annoit valosi loistaa sisälleni
miten voisin olla kaipaamatta ?
miten voin tästä jatkaa
nyt kun valosi on poissa ?
mistä, miten, milloin ?
mistä, miten, milloin ?
Kuuntele runo Soundcloudissa:
Lataa runo mp3-tiedostona:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti